Kirjasto

Kirjaston historiaa

1848
Kangasniemen kunnankirjasto on perustettu 12.12.1848.
Vanhin tieto kirjastomme perustamisesta on Suometar-lehdessä vuoden 1849 numerossa 47 seuraava kirjoitus: “Ilosa on ilmottaa, jos jossakin uusi siemen on kylvetty Suomen rahvaan valistukseksi. Täällä meidän kaukaisessa pitäjässä on saatu toimeen laina-kirjasto… Nykyinen kunnon rovastimme herra von Pfaler sai pitäjän miesten suostumuksella tämän hyvän asian alkuun.”
Kirjastoa ylläpitivät yhdessä kunta ja seurakunta ja se oli sijoitettu kirkon sakaristoon. Kirjaston ensimmäinen hoitaja oli suntio Aleksander Ursin. Kirjaston peruskokoelma käsitti 70 kirjaa.

1874
Pitäjäntuvanlämmittäjä Mauriz Monthan valittiin kirjastonhoitajaksi. Kirjakokoelman täydentäminen tapahtui melko lailla sattumanvaraisesti.

1878
Kanttori Rautian suoritti uutuushankinnat.
W. Rautian ja H. Partti valittiin järjestämään entiset lainakirjat sekä tekemään niistä luettelo.
Kirjastonhoitajaksi tuli Asarias Monthan.

1883
Kirjasto siirtyi sakaristosta kansakouluun opettaja Ikosen huostaan.

1886
Kuntakokous hyväksyi kirjastolle ohjesäännön.
Kirjastonhoitajaksi valittiin kolmeksi vuodeksi suutari Oskar Luokkanen.

1891-
Kanttori K. F. Hellsten toimi kirjastonhoitajana vuoteen 1896.

1896
Kanttori M. Radakko, räätäli Otto Kuitunen ja pitäjäntuvanlämmittäjä Herman Pylvänäinen tarjoutuivat hoitamaan kirjastoa.

1890
Kirjasto päätettiin sijoittaa uuteen kunnantaloon.

1900
Kirjastonhoitajaksi valittiin kanttori Radakko ja lainaukset kasvoivat voimakkaasti. Pääkirjaston lisäksi syntyi pieniä kansan- tai kyläkirjastoja, vanhimmat Makkolaan ja Unnukkalaan. Melkein samanikäisiä ovat Ohensalo-Istrualan, Hokan, Korholan ja Harjunmaan kirjastot.

1903
Kirjastolle laadittiin uusi ohjesääntöehdotus, jonka kuntakokous hyväksyi. Sen mukaan kirjastoa johti viisijäseninen johtokunta, joka valittiin kolmeksi vuodeksi kerrallaan. Itseoikeutettuna siihen kuuluivat seurakunnan molemmat papit. Kirjat oli luetteloitava “tieteen päähaarojen mukaan”.

1913
Kirjasto siirrettiin kauppias Vilho J. Ikosen taloon kirkonkylään. Ikonen itse hyväksyttiin kirjastonhoitajaksi ja lainausten määrä kohosi lähes 653:een, kun se vuonna 1912 oli alle 300 kpl.

1918
Valtuuston päätöksellä kirjaston toiminta lopetettiin toistaiseksi. Kirjasto pysyi suljettuna 1920 asti.

1920
Kirkkovaltuusto päätti lahjoittaa seurakunnan osuuden kirjastosta Kangasniemen kunnalle muodostettavaksi kantakirjastoksi pannen ehdolle, ettei mitään arvokasta hävitetä. Kunta myönsi kirjastomenoihin 850 mk ja vuotuisiin kustannuksiin 2500 mk. Kantakirjaston ensimmäiseksi hoitajaksi valittiin op. Auroora Kuvaja, joka muutti elokuun alussa pois Kangasniemeltä ja kirjastonhoitajaksi tuli neiti Lyyli Himottu.

1920-
Lyyli Himottu toimi kirjastonhoitajana 42 vuotta kehittäen ansiokkaasti kirjastolaitosta. Hän oli yksi keskeisiä kulttuurihenkilöitä.

1925
Kantakirjaston johtokunta teki aloitteen paikalliskirjastojen järjestämisestä kunnallisiksi piirikirjastoiksi. Myöhemmin hyväksyttiin piirikirjastoksi vielä Makkolan ja Korholan vanhat kirjastot sekä perustettiin uudet Ruokomäelle, Hyyrylään ja Synsiölle.

1937
Kirjasto siirtyi kauppias J. Roposen liikehuoneistoon.

1959
Kirjasto muutti Betaniaan, Vapaakirkon alakertaan.

1963
Kirjasto muutti kunnantalolle ja toiminta vilkastui huomattavasti. Kirjastonhoitajaksi tuli op. Eila Hämäläinen, joka hoiti sivutoimisena kirjastoa.

1974
Sivutoimisen kirjastonhoitajan virka muuttui päätoimiseksi. Virkaan valittiin kirjastonhoitaja Aino Mattila. Kirjasto siirtyi Detroit-lainausjärjestelmään.

1975
Päätoiminen kirjastoapulaisen virka perustettiin. Virkaan valittiin kirjastovirkailija Helvi Tiihonen. Samana vuonna kirjasto muutti peruskoulun yläasteen yhteydessä oleviin tiloihin. Kirjastossa oli tällöin 12.000 kirjaa ja lehtiä oli noin 50.

1978
19.11. vietimme kirjaston 130-vuotisjuhlaa.

1979
Perustettuun kirjastoamanuenssin virkaan valittiin Pirkko Pihalehto.

1984
Lainan päivänä vuoden lukijaksi valittiin rouva Meeri Saksa, Aira Jaamalainen valittiin kirjastoamanuenssin virkaan.

1985
Perustettiin siirtokokoelma postin yhteyteen Koivulaan, samoin Kutemajärvelle 1986 ja Luusniemelle 1988. Synsiön sivukirjastonhoitaja Alli Luhangolle myönnettiin Mikko Mäkelä-mitali kiitokseksi kirjastotyöstä.

1986
Päivi Kettunen valittiin kirjastovirkailijaksi.

1988
Kirjastoamanuenssin virkaan valittiin syntyperäinen kangasniemeläinen, kirjastonhoitaja Erja Pauninsalo.
Riitta Manninen toimi kirjastovirkailijana 1983-1988. Hänen tilalleen tuli Eija Piiroinen 1989.
Kirjastossa tehtiin remontti, jolloin vaihdettiin kokolattiamatto korkkimattoon.

1990
Lainan päivän lahjaksi saatiin hankintalupa ensimmäiseen kirjastoautoon.

1991
Kirjastoauto aloitti kirjastopalvelut pitäjällä 22. helmikuuta. Ensimmäisenä kirjastoautovirkailijana toimi Jari Keituri. Kirjastoauton myötä kirjaston palvelut tulivat kaikkien kuntalaisten käytettäviksi. Siirtokirjastokokoelma jäi Kauppilaan.

1993
Kulttuuriministeri Tytti Isohookana-Asunmaa vieraili kirjastossamme. Hän totesi, ettei halua kuulla puhuttavankaan kirjastopalvelujen maksullisuudesta.

1995
Kirjasto oli suljettuna 17.7. – 26.8., jolloin kirjaston homekatto poistettiin. Koulun oppilaskirjaston tilat tulivat pääkirjaston käyttöön.

1996
Kangasniemen Kunnallislehti palkitsi kirjastopalvelut Paikallislehtien Liiton Antti-patsaalla todeten, että kirjasto on paikallisen kulttuurin keskipiste.

1997
Kirjasto siirtyi ATK-aikaan, jolloin saatiin myös asiakkaiden käyttöön kaksi internet-työasemaa. Vuoden lopussa aloitimme sähköpostin käytön, joka nopeutti huomattavasti kaukopalvelua.
Kangasniemen Kunnallislehti totesi Mikkelin Lääninhallituksen tutkimukseen perustuen kirjastomme tuottavan palveluja muuta maata edullisemmin, mikä näkyy korkeana käyttöasteena.

1998
Vuoden alussa kirjastoauton ohjaimiin siirtyi vastaava kirjastovirkailija Timo Malinen.

150-vuotiaan kirjastomme juhlavuotta vietimme työn merkeissä. Kirjastossa vietettiin avoimien ovien päivää marraskuussa ja kaikille kävijöille tarjottiin täytekakkukahvit. Kirjasto oli juhlapäivänä avoinna kello 8-21 ja kävijöitä kertyi peräti 1500 kappaletta.

Kangasniemen kirjasto on perustettu aikana, jolloin kansankirjastoaate otti vasta ensi askeleitaan. Se kantaa paitsi Suur-Savon vanhimman myös Suomen vanhimpiin kuuluvan kirjaston perimää.

1999
Kirjastovirkailija Helvi Tiihonen jäi marraskuun alussa eläkkeelle työskenneltyään kirjastossa vuodesta 1975.

2000
Kirjastotoimenjohtaja Aino Mattila jäi eläkkeelle huhtikuun alussa työskenneltyään kirjastossa 25 vuotta ja 10 kuukautta. Aino Mattila oli Kangasniemen ensimmäisen päätoimisen kirjastonhoitajan viran haltija ennen siirtymistään kirjastotoimenjohtajaksi. Ennen Kangasniemeä hän toimi kirjastoalalla niin sivu- kuin pääkirjastoissakin Raumalla, Joensuussa sekä Kajaanissa, missä hän toimi kirjaston lasten- ja nuortenosaston hoitajana.
Marraskuussa kirjastotoimenjohtajan virkaan valittiin aiemmin kirjastonhoitajan virkaa hoitanut Erja Pauninsalo. Kirjastonhoitajan virka päätettiin lakkauttaa 1.1.2001.

2001
Kangasniemen kirjastoauto täytti huhtikuussa pyöreät 10 vuotta. Haja-asutusalueen asukkaita, kyläkouluja sekä kesäasukkaita palveleva auto aloitti säännöllisen reittiliikenteensä 2.4.1991. Juhlan kunniaksi kirjastoautossa järjestettiin kahvitarjoilua ja pientä ylimääräistä ohjelmaa.

1999
Kirjastovirkailija Helvi Tiihonen jäi marraskuun alussa eläkkeelle työskenneltyään kirjastossa vuodesta 1975.

2000
Kirjastotoimenjohtaja Aino Mattila jäi eläkkeelle huhtikuun alussa työskenneltyään kirjastossa 25 vuotta ja 10 kuukautta. Aino Mattila oli Kangasniemen ensimmäisen päätoimisen kirjastonhoitajan viran haltija ennen siirtymistään kirjastotoimenjohtajaksi. Ennen Kangasniemeä hän toimi kirjastoalalla niin sivu- kuin pääkirjastoissakin Raumalla, Joensuussa sekä Kajaanissa, missä hän toimi kirjaston lasten- ja nuortenosaston hoitajana.
Marraskuussa kirjastotoimenjohtajan virkaan valittiin aiemmin kirjastonhoitajan virkaa hoitanut Erja Pauninsalo. Kirjastonhoitajan virka päätettiin lakkauttaa 1.1.2001.

2001
Kangasniemen kirjastoauto täytti huhtikuussa pyöreät 10 vuotta. Haja-asutusalueen asukkaita, kyläkouluja sekä kesäasukkaita palveleva auto aloitti säännöllisen reittiliikenteensä 2.4.1991. Juhlan kunniaksi kirjastoautossa järjestettiin kahvitarjoilua ja pientä ylimääräistä ohjelmaa.

2003
Taiteilija Sisko-Liisa Kalima lahjoitti kirjastolle varta vasten maalaamansa triptyykin ”Sadun maailma”, kehuen samalla kirjaston henkilökuntaa ja valikoimaa sekä monipuolisia taidekirjoja. Taulu sijoitettiin aiheensa mukaisesti lastenosastolle.

2004
Opetusministeriö myönsi kirjastolle 5000 euroa Kangasniemi-tietokanta-hankkeeseen. Määrärahalla aiotaan saattaa kotiseutukokoelma ajan tasalle. Kirjaston sivuilla aiotaan esitellä paikkakunnan kirjailijoita ja heidän tuotantoaan. Kotiseutua käsitteleviä kirjoja on myös laitettu erikseen esille niin, että lainaajan on helppo löytää niitä. Sellaisista vanhoista kirjoista, joita ei enää löydy mistään, on otettu kopioita asiakkaiden käyttöön.
34 vuoden ajan kyläläisiä ja lomalaisia palvellut Kauppilan lainauspiste lopetti toimintansa kesäkuun lopussa. Parhaimmillaan lainauspisteestä lainattiin parituhatta kirjaa vuodessa ja lainaajakortistossa on 181 nimeä. Lainauspistettä hoiti alusta saakka Liisa Laitinen.

2005
Sivistyslautakunta valitsi työsopimussuhteiseksi kirjastovirkailijaksi kirjastossa 3,5 vuotta työskennelleen Marjo Hämäläisen (os. Reinikainen) Kangasniemeltä.
Kirjailija Anni Swanin syntymän 130-vuotisjuhlaa vietettiin Kangasniemellä heinäkuussa. Tapahtuman ensimmäinen päivä oli omistettu lapsille: Kalliolan koululla järjestettiin satutuokio, jonka jälkeen erilaisiin rooliasuihin pukeutunut joukko marssi satuparaatissa kirkonkylän läpi rumpumusiikin tahdittamana. Toisena päivänä pääjuhlassa puhuivat kirjailija, lehtori Hellevi Arjava ja opetusneuvos Raili Malmberg. Anni Swan oli naimisissa Kangasniemellä syntyneen runoilijan Otto Mannisen kanssa ja vietti aikoinaan kesänsä Hokan Rämiäisen saarella. Häntä pidetään suomalaisen tyttökirjallisuuden luojana ja satukirjallisuuden uranuurtajana. Osa tuotannosta on kirjoitettu Kangasniemellä: kirjoissa ja saduissa vilahtelevat kangasniemeläiset nimet, paikat ja maisemat.

2006
Anni Swanin hengessä järjestettiin tänäkin kesänä satutapahtuma, tällä kertaa Lumolinnaksi muuttuneiden koulun ja kirjaston ympäristössä. Kirjastossa pidettiin satutuokioita, yläasteen salissa ja pihalla leikittiin draama- ja ilmaisuleikkejä. Kennelkerhon agility-harrastajat koirineen esittivät koirien satunäytelmän ja loppuhuipennuksena esiintyi Jari Siljamäki Dodo-klovnina.
Kirjaston käynnistämän runokirja-projektin tiimoilta syntyi kangasniemeläisten 8-16-vuotiaiden lasten ja nuorten runoista koottu runokirja Polkuja. Vuoden 2005 lukuviikolla käynnistettiin kouluilla runonkeruu, aiheenaan metsä, eläimet, ystävyys ja rakkaus luontoon. Runoja kertyi peräti 308 kappaletta joista runoraati valitsi kirjaan mukaan otettavat. Kirjan kuvituksesta huolehti Vesa Lukkarinen ja sen julkaisun päävastuu on ollut kunnankirjastolla.
Lopuksi voinemme yhtyä arkkitehti Touko Saaren kirjaston vihkiäisjuhlassa esittämään toivomukseen, että kirjasto olisi mahdollisimman monelle paitsi antoisa tiedonlähde elämän polkua varten, myös viihtyisä pysähdyspaikka kesken arjen puuhailujen.

2007
Kevään aikana kirjastolla järjestettiin Oton runopolku. Runopolun tavoitteena oli tuoda paikkakunnan oman runoilijan Otto Mannisen runoutta tutuksi lapsille ja nuorille. Runopolulla oli yhdeksän eri pistettä ja tavoitteena oli osata yhdistää oikea runo oikeaan pisteeseen polun varrella. Kaikille runopolun kiertäneille kirjasto jakoi runorintanappeja, luonnollisesti Otto Mannisen runolla varustettuna.

Polkuja-runokirjan runot alkoivat elää omaa elämäänsä vuoden aikana kirjastolla. Kangasniemeläisten lasten ja nuorten runot versoivat ja niistä kasvoi kirjastolle runopuu Runiperus Ronnimus.

2008
Kirjaston juhlavuoden aikana kirjasto kutsui vierailulle useita kirjailijoita. Paikkakunnan omista kirjailijoista Heljä Suuronen-Geib, Teuvo Masalin ja Liisa Seppänen kertoivat kirjoistaan kirjastossa kevään aikana. Leena Inkeri Erkkilä puolestaan vieraili Kalliolan koululla sekä päiväkodilla toukokuussa. Taiteilija Sisko-Liisa Kalima lahjoitti kirjaston satutuokiokäyttöön kutomansa Satumaton.
Kesäkuussa kirjastossa kuultiin toimittaja Tarleena Sammalkorven johdolla keskustelua Otto Mannisen runoista sekä Anni Swanin saduista tapahtumassa Joutsenrunoista satiiriin. Tarleenan kanssa paikalla olivat kustannustoimittaja Silja Hiidenheimo ja taiteilija Marjatta Tapiola. Ilta jatkui Syvälahden tanssilavalla kirjaston 160-vuotis juhlatanssien merkeissä. Kyseisenä iltana lavalla esiintyi Lauri Tähkä & Elonkerjuu.
Perinteistä lasten satutapahtumaa vietettiin heinäkuussa. Kirmu Karmu Rimpunni keräsi kirjastoon ja lukion tiloihin kymmenittäin lapsia vanhempineen tutustumaan merirosvojen ja keijujen maailmaan. Heinäkuussa kirjasto osallistui myös Maitolaiturilla-tapahtumaan Reissupannun niemessä.
Lokakuussa kirjasto järjesti yhteistyössä nuorisotoimen kanssa Kirnurock-tapahtuman työväentalolla. Nuorille suunnatussa tapahtumassa esiintyivät Gotham O.D., Mindfactory sekä Misery of Insomnia. Marraskuussa kirjasto esitti yhteistyössä Uskalla Innostua-tiimin kanssa kunnantalon Kangasniemi-salissa elokuvan The Secret.
Loppuvuoteen sisältyi myös kirjailija Mari Mörön vierailu yläasteella ja lukiolla. Kirjaston virallista syntymäpäivää juhlistettiin 12.12. Liisa Kukkasen toimittaman Juuret Kangasniemellä-kirjan julkistamistilaisuudessa.

Kirjaston henkilökunta 1840-luvun juhla-asuissa
Syvälahden tanssilavalla.

2009
Vuosi aloitettiin kirjastossa siivouksen merkeissä. Koulukeskuksen ja kirjaston remontin jälkeinen siivous piti kirjaston ovet suljettuina parin viikon ajan. Siivouksen aikana kaikki kirjaston kaikki pinnat, hyllyt, ikkunat sekä jokaikinen kirja ja muu teos kävivät läpi puhdistusoperaation. Varsin mittavalla urakalla siis lähti käyntiin vuosi 2009.

Kirjastokissa Laina-Valle muutti kirjastoon oman nukkumakorin kera maaliskuussa. Kirjastokissan nimiehdotuksia sateli kirjastoon kymmeniä, Laina-Valle tuntui kissan näköiseltä ja niin oli kissanristiäiset pidetty. Kirjastokissa kehrää lainaavalle, kirjapinoja kotiin raahaavalle…

Jukka Sarjala vieraili kirjastossa maaliskuun lopulla Lukuviikon kirjahetkessä kertomassa kirjastaan Järki hyvä herätetty: koulu politiikan pyörteissä.

Toukokuussa kirjasto sai käyttöön uuden kirjastokortin taiteen kehyksessä. Taiteilija Samuli Heimosen teos Saari on ikuistettuna toukokuussa käyttöön otetuissa uusissa kirjastokorteissa. Uusi kirjastokortti on Kangasniemellä kirjaston kolmas käyttöön otettu kirjastokortti.
Kesällä kirjasto osallistui Maitolaituri-tapahtumaan ja oli järjestämässä syyskuussa Pohjola-Nordenin kanssa dekkari-iltaa kunnantalolla. Pohjoismaisen kirjastoviikon avajaistilaisuudessa Laulu- ja soitinyhtye Rapsodia esitti Jouko Takalan sävellyksiä Tommy Tabermannin runoihin Maija Piitulaisen lausunnan kera. Niitylle minä sinut veisin –tilaisuus järjestettiin myös yhteistyössä Pohjola-Nordenin kanssa.
Kirjaston atk-järjestelmän päivitys sulki kirjaston ovet marraskuussa kahteen eri otteeseen. Harry Potter –kääntäjä Jaana Kapari-Jatta vieraili kirjaston kutsumana yläasteen ja lukion oppilaille vuoden lopulla. Harry Pottereiden lisäksi Kapari-Jatta on suomentanut lukuisia muita teoksia.
Hankeprojektit Beckerin Perilliset ja Beckerin Seuraajat saivat OPM:n rahoitusta yhteensä 17 000 euroa. Hankkeiden avulla kuntaan luodaan Kulttuuridiplomi –käytäntö sekä tuetaan erityisryhmien lukemisharrastuksia.

2010
Keväällä 2010 kirjasto oli järjestämässä Veteraanipäivän toiverunoiltaa kunnantalon Kangasniemi-salissa. Tilaisuudessa Reijo Vähälä esitti runoja kuulijoiden toiveiden mukaisesti. Kesällä kirjasto oli mukana perinteisessä kesäasukastapahtumassa Synsiöllä.
Kirjasto oli myös mukana Pihatarhureiden, Otto Mannisen Seuran ja MLL:n järjestämässä Anni Swanin puiston 100-vuotisjuhlassa. Sari Tulla kertoi tilaisuudessa puistoalueen historiasta ja Marjo Hämäläinen luki lapsille satuja.

Sirpa Kivilaakso, Marjo Hämäläinen ja Sari Tulla Anni Swanin puiston 100-vuotisjuhlassa kesällä 2010.

Elokuussa kirjasto osallistui kunnan järjestämille harrastemessuille Kankaisten koululla.
Syyskuussa kirjasto esitteli kunnantalon Kangasniemi-salissa Beckerin Perilliset –kulttuuridiplomihanketta.
Lokakuussa kirjasto järjesti suuren suosion saaneen Johanna Kurkelan konsertin kunnantalolla.  Marraskuussa kirjastossa vietettiin Pohjoismaisen kirjastoviikon avajaistilaisuutta Markku Backmanin seurassa.

2011
Tammikuussa kirjastossa esiintyi vuoden sadunkertoja Saara Laukkanen sekä Ralli-Olga. Riemukasta haitariskiffleä soittava komediaduo keräsi kirjastoon sekä pieniä että hieman isompiakin kuulijoita. Maaliskuussa kirjasto oli mukana järjestämässä Maaseutu maailmankartalle – Kulttuuri kukoistamaan tilaisuutta Kangasniemi-salissa. Vieraiksi Kangasniemelle saapuivat ohjaaja Markku Pölönen ja näyttelijä Janne Reinikainen puhumaan maaseudun mahdollisuuksista ja tulevaisuudesta. Samassa tilaisuudessa julkaistiin virallisesti Kangasniemen kunnan Kulttuuridiplomi.
Huhtikuussa pitkään kirjastossa työskennellyt kirjastotoimenjohtaja Erja Pauninsalo siirtyi kirjastomaailmasta kohden uusia tehtäviä. Kirjastotoimenjohtajan tehtäviä hoiti puolen vuoden ajan Juha Helin Turusta. Kirjastoauton kohtalo puhutti niin kirjastoväkeä kuin asiakkaita kevään aikana. Kaikkien iloksi kirjastoauto jatkaa liikennöintiään entiseen tapaan aina joka toinen viikko.
Kirjastoa pitkään vaivanneet sisäilmaongelmat saivat vahvistuksen huhtikuussa, kun kirjaston tiloista löydettiin haitallisia mikrobeja. Kirjasto määrättiin käyttökieltoon 29.4.2011 alkaen, mikä sulki kirjaston ovet asiakkailta alkukesäksi. Kirjaston henkilökunnan kahden kuukauden tiiviin pakkaus- ja muuttourakan tuloksena kirjaston ovet avattiin asiakkaille siirtotiloissa Kappalaisenkujalla 4.7.2011 pienennetyllä aineistokokoelmalla.
Lokakuussa kokoontui ensimmäisen kerran Sari Tullan ja Marjo Hämäläisen vetämä Tarinapiiri, joka saavutti heti ensimmäisestä kokoontumiskerrastaan lähtien suuren suosion. Tarinapiirissä voi kertoa ja kuunnella tarinoita omasta kotikunnasta sekä tavata tuttuja kuntalaisia kahvikupposen äärellä. Tarinapiiri on osa kirjaston järjestämää Tarinat elämään ja kotiseutu kukoistamaan-projektia.
Pohjoismaisen kirjastoviikon avajaistilaisuutta vietettiin isänpäivänä 13.11.2011. Kirjasto järjesti Kangasniemi-salissa konsertin, jossa esiintyi stemmalaulantaan erikoistunut ryhmä Naapurin Tädit. Musiikki- ja huumoripitoinen ohjelma höystettynä kirjastoaiheisella teemalla kirvoitti sekä naurua että kyyneliä saliin kokoontuneelta yleisöltä. Kirjastoviikko sai jatkoa seuraavana päivänä, kun Iltahämärässä-tilaisuuteen kirjastoon kokoontui joukko kirjojen ystäviä viettämään hämäränhyssyn hetkeä glögin äärelle.

2012
Kirjasto toimii edelleen Kappalaisenkujalla. Suunnitelmia ja toiveita uudesta kirjastotilasta on, mutta kunnan rakennusten kokonaistilanne huomioiden, joutunemme olemaan näissä väliaikaisissa tiloissa vielä jonkin aikaa. Huolimatta vaatimattomista tiloistamme, kirjasto on kuluneen vuoden aikana ollut monessa mukana. Helmikuusta 2012 alkaen va. kirjastotoimenjohtajana on toiminut Sari Tulla.
Helmikuussa runomies Reijo Vähälä tulkitsi runoja ja lauluja kirjastossa. Pentti Salorannan valokuvateoksen Kuvastin – luontokuvia Kangasniemeltä julkaisutilaisuus pidettiin kirjastolla 26.2.2012. Kirjan julkaisu oli osa Otto Mannisen juhlavuotta.
Huhtikuussa kirjasto oli mukana järjestämässä Luontokuvatapahtumaa yhdessä Pentti Salorannan sekä Teatteri Ilonan kanssa.
Kirjasto oli mukana myös Otto Manninen 140 vuotta-juhlaseminaarin järjestelyissä. Seminaari pidettiin Kangasniemi-salissa 29.6.2012. Tilaisuudessa esiintyivät FM Hellevi Arjava, FM kirjallisuudentutkija Hanna Karhu, pianisti Tuija Hakkila sekä näyttelijä Jussi Lehtonen. Seminaarin jälkeen oli Teatteri Ilonan ensi-ilta Otto Mannisen elämästä kertovasta näytelmästä Runonmittaaja.
Heinäkuussa järjestimme Muistomerkkikierroksen Kangasniemen keskustassa. Kierros oli osa Beckerin perilliset-hanketta. Lisäksi osallistuimme Maitolaituri-tapahtumaan Syvälahden tanssilavalla. Kangasniemeläinen kirjailija Teuvo Masalin vieraili myös kirjastolla.

Maitolaiturilla kirjaston poistomyyntiä hoitamassa ”Helinä-keiju” ja Viiru-kissa.

Lokakuussa vietettiin Sadun-päivää. Satutäti Tuula Tulla kiersi yhdessä Marjo Hämäläisen kanssa Kalliolan päiväkodilla ja koululla lukemassa Anni Swanin satuja.

Pohjoismaiseen kirjastoviikon liittyvää Iltahämärissä-tilaisuutta vietettiin perinteisesti 12.11.2012. Tapahtumassa lukiolainen Maiju Kuitunen luki otteen Miika Nousiaisen teoksesta Vadelmavenepakolainen. Tilaisuuden hämystä ja glögin tuoksusta oli hyvä aloittaa joulun odottelu.
Marraskuussa Rokkiritarit valtasivat Kankaisten koulun lavan. Päiväkoti-ikäisten ja 0-2 luokkalaisten aamu meni railakkaasti rokaten. Tapahtuma järjestettiin yhteistyössä Pelastakaa Lapset ry:n sekä Mannerheimin Lastensuojeluliiton paikallisyhdistysten kanssa.
Joulukuussa kirjasto järjesti yhteistyössä TiedonPortaiden kanssa Sami Hintsasen konsertin Kangasniemi-salissa.

Sami Hintsanen konsertoi Kangasniemi-salissa joulukuussa.

Tarinapiiri kokoontui vuoden aikana yhdeksän kertaa. Tarinapiiri on ollut osa Tarinat elämään – Kotiseutu kukoistamaan -projektia, joka päättyi marraskuussa 2012. Tarinapiiri on kerännyt runsaasti sekä tarinankertojia että kuulijoita. Tarinat on kirjoitettu muistiin ja katsotaan mitä niistä sitten tulevaisuudessa syntyy.

Perinnepiiri kokoontui Vanhainkodilla syksyn aikana neljä kertaa.

Satutuokiot toteutuivat perinteiseen tapaan satutäti-Eijan johdolla. Satutuokioon lapsia kokoontui yhteensä 15 kertaa.

2013
Kirjasto toimii edelleen siirtotiloissa Kappalaisenkujalla. Iloksemme saimme kuitenkin kuulla marraskuussa, että Kangasniemen kunta on saanut valtionavustusta uuden kirjaston rakentamiseen. Uusiin tiloihin kirjastomme on siirtymässä vuonna 2017.
Saimme kaksi varastohuonetta Teollisuustieltä, johon saimme arkistohyllyt. Kesän aikana hyllytimme varastossa olleista muuttolaatikoista kaiken aikuisten tietokirjallisuuden, runot, näytelmät sekä suurimman osan aikuisten kaunokirjallisuudesta. Teokset ovat nyt siis asiakkaidemme käytössä. Suuri kiitos tästä kuuluu myös ahkerille kesätyöntekijöillemme.

Osallistuimme kesätapahtumaan Hokan Tapiolassa 29.6 sekä Maitolaituri-tapahtumaan 27.7. Tilaisuuksissa myimme poistokirjoja sekä esittelimme kirjaston toimintaa sekä järjestimme arvontaa.

Kirjastovirkailija Marjo Hämäläinen oli virkavapaalla helmikuusta joulukuuhun 2013.

Syyskuussa osallistuimme Onni ja elämänilo tapahtumaan, jossa esittelimme kirjaston toiminnan lisäksi hyvän mielen kirjoja.
Syyskuussa olimme myös Käsityökahvilassa esittelemässä käsitöihin liittyviä uutuusteoksia.

Lokakuussa järjestimme Beckerin perilliset hankkeen päätösseminaarin Rakkaavella …kielestä! Tilaisuuden alusti lukion äidinkielen opettaja Antti-Jussi Kuutti, tuoden esille Reinhold von Beckerin merkitystä suomenkielen kehityksessä sekä murteiden merkitystä suomen kielessä. Omasta työstään kertomassa ja taidettaan tulkitsemassa seminaarissa olivat toimittaja, kirjailija Aino Suhola, runoilija Merja Toppi sekä rocklyyrikko Pauli Hanhiniemi.

Vanhusten viikon aikana järjestimme pienimuotoisen vanhojen esineiden näyttelyn sekä siihen liittyvän visailun.

Lokakuussa Hämeen Kuninkaallinen Nukketeatteri vieraili Kangasniemi-salissa mukanaan Susi ja Punahilkka. Nukketeatteria oli katsomassa päivähoitoikäiset lapset sekä 0-2-luokkalaiset koululaiset. Jännitys Kangasniemi-salissa oli käsin kosketeltava.

Pohjoismaiseen kirjastoviikon liittyvää Iltahämärissä tilaisuutta vietettiin Pohjolan talvi-teemalla 1.11.2013. Tapahtumassa lukiolaiset Hilla Kinnunen ja Laura Pajunen lukivat Tarjei Vesaasin tekstiä teoksesta Jäälinna. Tilaisuuden hämyssä oli selvästi jo aavistus joulun tuntua.
Vuoden aikana järjestimme alakoulujen 4- ja 6-luokkalaisille nettietikettiin ja tiedonhaun ohjaukseen liittyviä oppitunteja. Yhdeksännen luokan äidinkielen tutkielmaan liittyen pidimme tiedonhakuun liittyviä oppitunteja yläkoululla sekä tiedonhaun ohjaustunteja. Vanhusten viikon aikana annoimme myös netin käyttöön liittyvää ohjausta vanhusten päivätoiminnassa. Ohjaus oli osa Informaatiolukutaitoon ohjaaminen –hanketta.
Runopiiriin osallistuimme vuoden aikana kuusi kertaa. Kirjaston edustaja valmisteli aiheen ja kokosi aihepiiriin liittyviä runoja.
Tarinapiiri kokoontui vuoden aikana kuusi kertaa. Tarinapiiri on osa Tarinat elämään II -projektia, joka jatkuu vielä vuonna 2014. Tarinapiiri on kerännyt runsaasti sekä tarinankertojia että kuulijoita. Tarinapiirin tarinoista on koottu käsikirjoitusta, joka valmistunee kirjaksi tulevana vuonna.
Satutuokiot toteutuivat perinteiseen tapaan satutäti Eija Valkosen johdolla. Satutuokioon lapsia kokoontui yhteensä 14 kertaa.
Perinnepiiri on kokoontunut Vanhainkodilla ja Ryhmäkoti Männikössä yhteensä 10 kertaa.
Kirjaston on järjestänyt tai ollut mukana vuoden 2013 aikana yhteensä 47:ssä tapahtumassa, joihin on osallistunut yhteensä 4037 henkilöä. Erilaisia käyttäjäkoulutuksia kirjasto on järjestänyt 45 ja niihin on osallistunut yhteensä 643 henkilöä.

2014

Kirjasto jatkoi toimintaansa edelleen Kappalaisenkujan siirtotiloissa. Siirtotiloissa toimimisen myötä kirjasto on jalkautunut ponnekkaasti kirjaston seinien ulkopuolille eri tapahtumien ja tilaisuuksien merkeissä. Näin kirjasto on pystynyt tarjoamaan kirjastopalveluja mahdollisimman monipuolisesti ja kattavasti asiakkailleen pienestä kirjastotilasta huolimatta. Perinnepiiri ja runopiiri jatkoivat toimintaansa kirjaston vetäminä. Samoin suuren suosion saavuttanut Tarinapiiri kokoontui edelleen tiiviisti vuoden 2014 aikana. Kirjasto esitteli toimintaansa vuoden aikana myös yhdistysten ja yhteistyötahojen tilaisuuksissa erilaisilla teemoilla. Perinteiset satutuokiot jatkuivat kirjastossa satutäti Eija Valkosen johdolla.

Kirjaston ja koulun yhteistyö jatkui tiiviinä. Kirjavinkkari kiersi koululuokkia peruskirjavinkkauskassien kanssa, mutta tänä vuonna luokat saivat nauttia lisäksi muumivinkkauksista Tove Janssonin juhlavuoden kunniaksi. Syksyllä kirjavinkkari tutustutti lapsia ja nuoria kirjoista tehtyihin elokuviin Kirjavilimaatti-projektin muodossa. Kirjaston laatimat lukudiplomit ja niihin liittyvät kirjalistat otettiin kouluilla innostuneina vastaan.

Toukokuussa kirjasto ja seurakunta saivat yhteisen vieraan Laukaan tarinakerhon muodossa. Seurakuntasalissa pidetyssä tilaisuudessa kirjasto esitteli kuulijoille Tarinapiiri-toimintaa.

Kesäkuussa kirjasto oli mukana vanhusten päivätoiminnan kevätjuhlassa sekä Luusniemen kesäasukastapahtumassa.

Heinäkuussa kirjasto oli mukana Kangasniemen elävän musiikin yhdistyksen Livsfaran järjestämässä Musapiknik-tapahtumassa. Anni Swania muistettiin puolestaan heinäkuisena perjantai-iltana Tervaniemen tuvalla Marika Sampo-Utriaisen monologin ja Reetta Pekkasen runojen siivittäminä. Maitolaituri-tapahtumaan kirjasto osallistui vanhojen kirjojen myynnillä ja kirjaston markkinoinnilla. Myräkän järjestämä tapahtuma veti Syvänlahden tanssilavalle noin 4 000 henkilöä.

Tarinapiireissä vuosina 2011-2012 kuullut tarinat koottiin vuoden aikana käsikirjoituksen muotoon, ja yhteistyössä eri tahojen kanssa käsikirjoitus saavutti kirjan muodon marraskuussa, jolloin juhlimme Kotiseutumuistoja: Kangasniemen tarinapiirin kootut perinnetarinat osa 1 –kirjan julkaisemista laajan yleisön saattelemana kunnantalon Kangasniemi-salissa. Suurin kiitos kirjasta kuuluu kaikille tarinapiiriläisille.

Lokakuussa kirjasto tarjoili runoa ja proosaa vanhusten viikolla ja järjesti yläkoululaisille ja lukiolaisille kirjailija Marja-Leena Tiaisen kirjailijavierailun. Pohjoismaista kirjastoviikkoa vietettiin perinteiseen tapaan marraskuussa Iltahämärässä-tilaisuudessa ääneenluvun ja glögin merkeissä. Kirjanjulkistamisjuhlien suhteen marraskuu oli yhtä juhlaa, kirjaston oman Tarinapiiri-projektin tulos Kotiseutumuistoja-kirjan julkistaminen sai heti perään seuraa Maria Kuutin lastenkirjasta Anna ja Elvis kylpylässä. Lämminhenkinen ja tunnelmallinen ilta veti kunnantalon Kangasniemi-saliin ääriään myöten täyteen Marian kirjasta kiinnostuneita. Joulukuun alussa kirjasto järjesti kirjanjulkistamistilaisuuden Olli von Beckerin kirjoittamasta Beckerien suvun historiikista Beckerin koululla.

Joulun alla vanhainkodin, hoitokoti Männikön ja terveyskeskuksen väki sai nauttia tunnelmallisesta Leena Pyylammen joulukonsertista. Pienimmille tarjottiin puolestaan joulukuussa joulukirjavinkkauksia kouluilla.

2015

Vanhan pääkirjaston tilat Kankaistentiellä ovat olleet jo viisi vuotta likipitäen tyhjillään kirjaston toimiessa siirtotiloissa Kappalaisenkujalla. Pitkään ja hartaasti odotettu kirjasto-koulutyömaa käynnistyi alkukesän aikana. Kirjaston väki vieraili työmaalla heti maanrakennus- ja perustustöiden alkaessa. Suuresta haaveesta eli uudesta kirjastosta oli viimein tulossa totta.

Kirjasto-kouluyhteistyö jatkui tilojen antamissa puitteissa, ja kirjaston väki jalkautui edelleen kirjaston seinien ulkopuolelle tapahtumien ja tilaisuuksien merkeissä. Tammikuussa kirjasto muisti omalta osaltaan Sibeliuksen 150-juhlavuotta järjestämällä Jussi Makkosen Sibelius-oppilaskonsertit koululaisille ja opiskelijoille.

Kesäkuussa näyttelijätär Marika Sampio-Utriainen esitti Aino S. – rakkaudesta mieheen monologinäytelmän kirjaston, seurakunnan ja Otto Mannisen Seuran järjestämässä tilaisuudessa. Esitys keräsi seurakuntakeskukseen toistasataapäisen yleisön.

Elokuussa kirjasto järjesti yläkoululaisille erilaisen koulupäivän nuorten harrastemessujen merkeissä Syvälahden tanssilavalla. Päivän aikana oppilaat kiersivät eri pisteitä kuunnellen tietoiskuja, suorittaen tehtäviä ja tutustuen kangasniemeläiseen harrastustarjontaan.

Lokakuun alussa kirjasto oli omalta osaltaan juhlimassa kangasniemeläisen lastenkirjailija Maria Kuutin kolmannen lastenkirjan, Anna ja Elvis leirillä kirjan julkistamista kunnantalon Kangasniemi-salissa. Vauhdikkaat ja ratkiriemukkaat Anna ja Elvis-kirjat ovat valloittaneet lukijoiden sydämet, ja tilaisuus keräsi salin täyteen innokkaita lastenkirjan ystäviä. Helsingin kirjamessuilla näki ensiesityksensä kirjaston väen nukketeatteriesitys Maria Kuutin Anna ja Elvis mummola-kirjan pohjalta. Nukketeatterin näyttelijöillä oli vähintään yhtä hauskaa kuin kuulijoilla.

Lokakuussa vietettiin myös Senioripäivää. Kirjasto oli messupäivässä mukana esittelemässä omaa toimintaansa ja Celia-palveluita kunnantalon aulassa. Lokakuussa kirjailija Jyri Paretskoi esiintyi Kangasniemi-salissa innokkaille kuulijoille Shell’s Angles-kirjojensa tiimoilta.

Uuden kirjasto-koulurakennuksen edistyminen ja kirjaston suunnitteluun ja kokoelmatyöhön liittyvät asiat työllistivät vuoden mittaan kirjaston väkeä perustyön lisäksi. Kirjaston henkilökunta on saanut olla tiiviisti mukana rakennuksen suunnittelutyössä eri toimijoiden kanssa. Kirjaston väen innostus ja jännitys kasvaa päivä päivältä rakennustöiden edistyessä.