Syksy on vietetty ja ”kyläkirja-arki” alkaa. Elokuussa julistamani kirjoittamisrauha on nyt ohi!
Ulla Tanttu
Mikä ihme syksyssä on? Paljon tapahtumia, marjat metsässä ja suolla, hirvipeijaiset, pikkujoulut… Kaiken maailman pippaloita jokaisella. Kiirettä, kiirettä. Vaikka luulisi, että pimeällä sitä ehtii kirjoittaa. Aika moni ei ehtinyt paneutua kyläkirjaan.
Siikaselän tarinaa Viljo oli kirjoittanut jo muutaman sivun – Helsingissä. Siihen alueeseen kuuluu Sinivuoren luontopolku. Yhdessä pohtiessamme päätettiin auttaa Viljoa niin, että Synsiön porukka tekee osan ja minä osan luontopolun tarinasta.
Synsiön Heimo toi terveisiä, että ollaan otsikkovaiheessa ja siihen lisätään vielä Orala. Siis on hyvässä alussa!
Harjunmaan Henna puskee kaikkien muiden kiireidensä ohella kyläkirjaa oikein urakalla. Hänellä taitaa olla vuorokaudessa enemmän tunteja kuin muilla!
Minua ilahdutti erityisesti Luusniemen porukka! Riia tuskaili alkuun, ettei kirjoittajia löydy. Nyt kirjoittajia on 8 ja keskittyvät työskentelemään pienryhmissä ja osaamisen mukaan. Hyvä!
Koittilan väki toipuu syksyn juhlista! Paljon oli juhlaa ja aiheesta. Sitten alkaa haastattelut ja kirjoittaminen toden teolla. Jos he tekevät samalla tohinalla kuin kaiken muunkin, onkohan sieltä tulossa kirjasarja???
Kutemajärven Antti ja Tuomo aloittelevat ja tuskailevat, kun kylältä on lopetettu lähes kaikki. Monella on sama ahdistus, mutta Kutemajärvellä on yksi juttu jo valmiina. Nimittäin kutuneuvoksesta oli kesällä hyvä tarina lehdissä. Siitä se lähtee. Monella kylällä metsästysseura toimii ahkerasti, niin myös Kutemajärvellä. Kylälle on kuulemma muuttanut kirjoittaja – ei kun kiinni häneen!
Hokka ja Ruokomäki puhaltavat entiseen tahtiin. Kirja tulee omanlaisensa, kuten olemme yhdessä sopineet. Jokainen kylä on yksilöllinen – kirja on myös yksilöllinen – kylänsä näköinen.
Laitialan Paula etsii kirjoittajia. Tanttu on luvannut haastatella. Projekti on kuten monessa muussakin kylässä kuten savolaisten projekti: Aloittamista vailla valmis!
Vaimosniemi- Reinikkalan kirjoittajilla on paljon jo kasassa. Raija tekee vauhdilla asiaa, haastattelee, kirjoittaa! Kävimme Eijan kanssa Mikkelistä hakemassa Reissupannun perustajalta ison pinon materiaalia. Tässä porukassa on ”ukkojen jorinaryhmä”, joka kaivelee vanhoja! Se on kokoontunut vasta kerran, mutta kunhan pääsevät alkuun, jorinaa riittää. Minä olen oman osani laittanut käyntiin reippaasti. Saksan Juhani on avannut silmiäni hänen osaamiseensa. Huikea tyyppi. Osaammeko arvostaa?
Huomasin ensimmäisessä haastattelussa henkilön menevän lähes lukkoon jännityksestä ja muisti ei toiminut juurikaan. Niin se kävisi omalla kohdallakin. Otin käyttöön vaiheittaisen tavan työskennellä. Ensin henkilö kirjoittaa ylös asioita elämän varrelta, sitten kirjoitan sen puhtaaksi ja taas henkilö jatkaa. Näin tuntuu tulevan hyvin tarinaa. Puulan seutuopisto on osaltaan auttanut järjestämällä kirjoittamiskurssin.
Miten tästä eteenpäin? Laitoin kysymyksiä kirjoittajille avuksi. Kaikki uusi on aina vaikeaa, mutta kun saa sen ensimmäisen tehtyä, helpottaa. Työtä tehdään kylällä omassa, tutussa porukassa. Vuosi 2023 on kirjoittamisen aikaa. Nyt sinä, joka luet ja haluat osallistua, ota yhteyttä kylälle!
Seuraava tapaaminen on OP:n kerhohuoneella torstaina 27.4.2023 klo 18.00.
Rauhaisaa joulun aikaa!
Ulla Tanttu
Kirjoittaja on Vaimosniemi-Reinikkala kyläyhdistyksen perustajajäsen
Blogissa kangasniemeläiset kertovat elosta ja olosta Kangasniemellä.
Jos haluat kertoa oman tarinasi, ota yhteyttä
Paula Ruusupuroon, paula.ruusupuro@kangasniemi.fi.
Kirjoitus voi koskea vaikkapa yhtä päivää, viikkoa, kokonaista vuotta tai vain yhtä tärkeää hetkeä, joka tekee kirjoittajan onnelliseksi.
Tarinat julkaistaan joko kuvan kanssa tai ilman.